Asiasta tuli melko pian muutamia puheluita – näistä yksi jäi hyvin mieleen. Asukas soitti meille hieman jo kiukkuisena ja tivasi syytä miksi MIKÄÄN ei toimi. Kerroin että vika on palveluntarjoajan verkossa, ja sitä korjataan parhaillaan. Arvioin että toiminta palautuu kuntoon todennäköisesti iltapäivän kuluessa. Kun en kysyttäessä osannut selvittää tarkkaa aikaa, niin kehotin soittamaan suoraan heidän omaan asiakaspalveluun. Tähän asiakas huusi että ”EI SINNE PÄÄSE LÄPI!”. Lopuksi asukas vielä kehotti, jälleen huutaen; ”HOIDA SE HOMMA JA PAA SIIHEN VAUHTII!!”. Lopetin puhelun ja menin kivittämään oravaa. Tai väliin jäi, en bongannut yhtäkään.

Aasiakas on aina oikeassa,

terveisin,

Jari W.

ps. Meidät Saa Kiinni. Aina. Tai ainakin yleensä.

Olen useassa yhteydessä ollut aina sitä mieltä että siivoustyö on se joka kerää eniten palautetta. Toisinaan aiheesta, mutta useammin ilman minkäänlaisia perusteluja. Tyyliin; “Ei ole siivoojaa viikkoihin näkynyt!”, vaikka juuri toissapäivänä olisi siivottu ja paikat ovat silloin olleet siistit. Lisäksi kovin moni tuntee olevansa oikeutettu neuvomaan siivoojaa työn suorituksessa tämän kohdatessaan. Kuinka moni menee neuvomaan sähköasentajalle kuinka kaapelit vedetään ?

Toinen seikka joka on joskus vaikea ymmärtää on ne rajat mikä kuuluu viikkosiivoukseen ja mikä ei. Jos joku asukas on remonttia tehdessään esim. sotkenut hissin lattian maalilla, silikonilla tms. liimalla, siitä jää häiritsevä tahra. Siivoojalla ei välttämättä ole mukanaan mitään niin vahvaa liuotinta että tällaiset tahrat saisi poistettua. Lisäksi jos rappukäytävien peruskunto on huono – maalit hilseilee ja lattiapinnat kuluneet ym. – ne eivät siivoamalla parane. Kun rappukäytävät on taloyhtiön puolesta päästetty rapistumaan ja sitten siivooja saa aiheesta negatiiviset palautteet, on tilanne jokseenkin täydellisesti päälaellaan.

Suomen kiinteistölehden 10/2010 sivulta löytyy aihetta koskeva artikkeli josta alla muutama lainaus.

“Porrashuoneet siivotaan tasaisin aikavälein; esimerkiksi kerran viikossa ja kurakelien aikaan kahdesti tai kolmesti viikossa. Tämän ylläpitosiivouksen lisäksi tehdään esimerkiksi kerran tai kahdesti vuodessa suursiivous. Siihen kuuluvat peruspesu, vanhan vahan poistaminen ja pintojen vahaus, jotta ne hylkisivät likaa”

Juuri näin. Harmillisen useassa yhtiössä tuppaa jäämään peruspesut ja vahaukset väliin usean vuoden ajalta, vaikka niitä ajoittain ehdotetaankin. Onneksi kuitenkin yhtä useassa ymmärretään jatkuvan ylläpidon tärkeys ja vahaukset tehdään vähintään vuosittain.

“Hyvän siivouksen tulokset näkyvät ainakin periaatteessa. Jos asukkaissa on suttupyttyjä ja siivous sovittu tehtäväksi kerran viikossa, ei periaate toteudu. Siivooja tuottaa puhtautta, mutta ei korjaa esimerkiksi kuluneita pintoja. Naarmuiset lattiat, kaiteet ja hissinseinät eivät korjaannu puunaamalla. Päinvastoin pintojen huono kunto haittaa puhtaanapitoakin.”

Tuntuu kovin tutulta, eikös ?  Talossa, jossa asukkaita ei niinkään kiinnosta oma käyttäytyminen, siivous kerta viikkoon, aulamatto sata vuotta vanha ja kylkiäisenä ovista varisee maalia aina kun niistä kuljetaan… Ei auta hyväkään siivooja.

“Talon siisteyden puutteet nostattavat kiukkua. Suosittu reagointitapa on haukkua siivooja tavattaessa ja unohtaa koko juttu. Se on väärä tapa. Talon asukkaat ja osakkaat eivät aina tiedä, mitä siivousfirman kanssa on sovittu. Puutteellisesta siivouksesta saatetaan syyttää siivoojaa silloinkin, kun hän on tehnyt työnsä sopimuksen mukaisesti.”

Jep. On varmasti todella motivaatiota kohottavaa kun joku tulee ja antaa tulla kitarisat vilkkuen kaiken pahoinvointinsa siivoojan syliin. Se on väärä tapa.

“Katsotaanpa peiliin

Siivooja ei ole entisajan Hulda joka tekisi kaikkea. Hänelle ei kuulu esimerkiksi töhryjen poisto seinistä. Entisajan talkkari joutui joskus olemaan kasvattajakin, mutta siivoojan tehtäviin ei kuulu talon lasten ja koirien siisteyskasvatus. Tai aikuisten.”

Siinä muutama. Koko artikkeli löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.kiinteistolehti.fi/artikkelit/?id=759

Syysterveisin,

Jari W.

Isännöitsijäliitto:

Seitsemällä alueella tehty tutkimus osoittaa, että kiinteistöpalveluissa on runsaasti kehitettävää niin työn laadun, hinta-laatusuhteen, palveluasenteen kuin ongelmien ratkaisukyvyn osalta.

”- Isännöitsijät tuntevat palveluiden tason ja tietävät, että hyvää palvelua ei ole saatavilla, joten vähän heikompaakin suositellaan. Markkinat eivät toimi, palveluita ei ole riittävästi saatavilla, tulkitsee Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä”

Tutkimus käynnistettiin, koska isännöitsijät halusivat tutkittua tietoa palveluiden tasosta.
”Tämä tutkimus osoittaa, että paljon ei ole tehtävissä. Nyt on taloyhtiöissä aika pohtia, voiko nykyisellä hintatasolla saada hyvää palvelua. Mitä voi odottaa, jos hinta on ainoa hankintakriteeri? ”, Heikkilä kysyy.

Naulan kantaan.  Tarvitseeko tuota selitellä.  Aina kun tarjouspyyntö kilahtaa postiluukkuun, siihen esitetään sellainen tarjous että saadaan työt kunnolla tehtyä. Sitten tulee joku joka tekee jopa 20-30 % muita halvemman tarjouksen.  Talon hallitus valitsee tämän halvimman tekijän, ja tyytymättömyys jatkuu. Vuoden kuluttua huoltoyhtiön vaihtoa suunnitellaan uudelleen…

Terveisin,

Jari Wikblad

artikkeli löytyy kokonaisuudessaan ; http://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannointiliitontiedotteet/6404.aspx

Sisäasiainministeriö on myös määrännyt valtion laitokset ja virastot suruliputtamaan edellä mainittuna ajankohtana.

Keskustelu eteni siten että ensin asukas tiedusteli mahdollisuutta tilata työ meiltä, ja tekemisen aikataulua. Lupasin että onnistuu heti seuraavana päivänä. Asukas ilahtui ja toivotti tervetulleeksi. Sitten, kun esitin että taloyhtiö ei korvaa tehtyä työtä, vaan lasku tulisi asukkaan itsensä maksettavaksi. Hinta olisi ollut kokonaisuudessaan 35 €.

Asukas oli todella yllättynyt; ”Ai ? Kyllä mä sen reiän sinne tarvitsen, mutta en mä ole valmis siitä maksamaan.”.

Mitä ? En tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut. Tilaus jäi tekemättä.

Ei se mitään. Vaihtoehtoista tekemistä kyllä löytyy. Mukavaa kesää kaikille.

Miksi tilanne on näin ?

Sen sijaan että huolto kilpailutetaan ja otetaan halvin, kannattaisi hetkeksi pysähtyä miettimään mitä sopimukselta halutaan; niukkaa huoltoa halvalla, vai kattavaa, sujuvaa yhteistyötä. Kiinteistönhuoltoalalla yleisesti, henkilöstökustannukset ovat suurin osa yrityksen kuluista. Yhdestä työntekijästä aiheutuvat kulut ovat helposti minimissään n. 3500 € / kk. Siis kulut; palkan lisäksi sosiaaliturvamaksut ja kaikki lakisääteiset vakuutukset.

Otetaan esimerkiksi taloyhtiö A:
-pieni yhtiö, 24 huoneistoa. Sopimuksen mukainen hinta kilpailutuksen jälkeen 490 €.

Valtiolle tilitettävän arvonlisäveron jälkeen huoltoyhtiölle jää 400 €.

3500 € / 400 € = 8,75. Toisin sanoen, yhden huoltomiehen täytyy pystyä kunnolla hoitamaan yhdeksän pientä taloa, jotta tienaisi yritykselle omat kulunsa. Lisäksi yrityksen täytyy kustantaa työkalut työntekijälle, mm. jonkun sortin ajoneuvo, puhtaanapitovälineitä, käsityökaluja ym.

Yhden huoltomiehen täytyy siis kyetä hoitamaan kunnialla vähintään n. 11 pientä taloyhtiötä, (12×400=4800) jotta hänelle voitaisiin maksaan palkka, lomarahat ja työvälineet.

Esimerkin karkeasta laskelmasta puuttuvat vielä kokonaan mm. siivooja ja hänestä aiheutuvat kulut. Puhumattakaan muista kalustokuluista mm. traktorit, lakaisukoneet yms.

Siksi tilanne on näin.

On tämä mukavata hommaa silloin kun ei ole kiire. Kesä on kyllä siinä mielessä kivaa aikaa, että tehtävien suunnittelu on paljon helpompaa. Nurmikko ei nimittäin kasva yhdessä yössä 40 senttiä !

Kosteusmittaus saatiin seuraavalle päivälle, keskiviikolle. Kosteusarvot luonnollisesti olivat koholla. Alue joka oli kastunut oli onneksi kuitenkin kohtuullisen pieni. Kosteusmittauksen raportti saatiin ja toimitettiin isännöitsijälle torstaina ennen puolta päivää, ja kuivatuksen / korjausten suunnittelu pääsi käyntiin.

Mahdollisten lisävaurioiden estäminen ja tapahtuneiden vahinkojen nopea kartoitus tällaisissa tilanteissa on ensiarvoisen tärkeää,  ja siinä onnistuttiin vähintään kohtuullisesti. Jutun muistutus olkoon että asukkaiden olisi hyvä ajoittain putsata lattiakaivonsa. Siten olisi tämäkin tapaus jäänyt tapahtumatta.